Hengellisistä, hiljaisuuteen, mutta myös käytännön toimintaan johtavista harjoituksista ja menetelmistä monet sisältävät ihmiskunnan yhteistä perintöä ja löytöjä. Omaan perinteeseensä juurtunut kristitty voi käydä levollisesti vuoropuhelua myös muiden uskontojen ja maailmankatsomusten edustajien kanssa.
Vanha, kristityn elämää kuvaava sana on kilvoitus. Se ei tarkoita kilpailua toisten kanssa. Kilvoitus on pyrkimystä seurata häntä, joka sanoi: ”Minä olen tie.” Kilvoittelemme, jotta emme menettäisi toivoamme elämän muuttuvissa tilanteissa, kun ”onni täällä vaihtelee”, kuten lastenvirressä lauletaan. Kilvoittelemme, jotta heikkouksista ja puutteistamme huolimatta vahvistuisimme elämään lähimmäisinä toisia ihmisiä kohtaan. Hengelliset harjoitukset ovat tätä elämää varten.