Hiljaisuuden retriitti

Hiljaisuuden retriitti on vetäytymistä muutamaksi päiväksi arjen kiireestä hiljaisuuteen, lepoon ja rukoukseen. Sana retriitti tarkoittaa vetäytymistä tai syrjään astumista. Retriitissä tavallinen elämänrytmi saa hetkeksi jäädä taka-alalle, jotta syntyisi tilaa levätä, kuunnella omaa sisintä ja olla Jumalan edessä.

Retriittiin ei tarvitse tulla valmiiden kysymysten tai tavoitteiden kanssa. Hiljaisuudessa ei tarvitse saavuttaa mitään. Saa vain olla.

Voit etsiä sopivaa retriittiä tapahtumakalenteristamme.

Yhdessä hiljaa

Hiljaisuuden retriitissä ollaan yhdessä, mutta pääosin puhumatta. Osallistujien ei tarvitse tutustua toisiinsa, ylläpitää keskustelua tai täyttää hiljaisuutta sanoilla. Yhteinen vaikeneminen antaa jokaiselle tilaa olla rauhassa omissa ajatuksissaan ja omassa rytmissään.

Hiljaisuus ei kuitenkaan tarkoita yksinäisyyttä. Retriitissä eletään yhteisön keskellä: kokoonnutaan rukoushetkiin ja aterioille, jaetaan sama päivärytmi ja ollaan yhdessä hiljaa. Toisten läsnäolo voi kannatella, vaikka sanoja ei vaihdeta.

Rukousta, lepoa ja omaa aikaa

Retriitin päivää rytmittävät tavallisesti yhteiset rukoushetket, Raamatun tekstien kuunteleminen ja mietiskely, virikepuheet sekä jumalanpalvelus. Niiden välissä on runsaasti omaa aikaa.

Oman ajan voi käyttää itselleen sopivalla tavalla. Voi levätä, ulkoilla, lukea, kirjoittaa tai vain olla. Luonto ja ympäristön hiljaisuus ovat monissa retriiteissä tärkeä osa kokemusta.

Retriitin ohjelmaa ei tarvitse suorittaa. Päivän rytmi ja yhteiset hetket luovat turvalliset puitteet sille, että voi hellittää tekemisestä ja antaa tilaa hiljaisuudelle.

Retriitissä on tavallisesti myös mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti retriitinohjaajan kanssa. Keskustelu voi liittyä omaan elämäntilanteeseen, hengellisiin kysymyksiin tai siihen, mitä hiljaisuus on herättänyt.

Kristillisen hiljaisuuden perinne

Hiljaisuuden retriitin juuret ovat kristillisessä rukous- ja luostariperinteessä. Hiljentymällä on vuosisatojen ajan etsitty tilaa rukoukselle, Jumalan läsnäololle ja oman elämän kuuntelemiselle.

Suomalainen hiljaisuuden liike on kasvanut erityisesti evankelis-luterilaisen kirkon yhteydessä. Hiljaisuuden Ystävät ry toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuksen pohjalta ja samalla ekumeenisessa hengessä.

Kristillisessä retriitissä hiljaisuus ei ole päämäärä itsessään. Se on tila, jossa voi pysähtyä Jumalan eteen – kuunnella, levätä ja rukoilla. Joskus hiljaisuus tuntuu levolliselta, joskus se voi nostaa esiin kysymyksiä ja tunteita. Molemmat kuuluvat ihmiselämään ja voivat saada retriitissä tilaa.

Kenelle retriitti sopii?

Retriittiin voi tulla sellaisena kuin on. Aikaisempaa kokemusta retriiteistä, hiljaisesta rukouksesta tai meditaatiosta ei tarvita.

Retriittiin voi lähteä esimerkiksi silloin, kun kaipaa lepoa ja hengähdystaukoa, haluaa antaa aikaa rukoukselle tai tarvitsee rauhaa oman elämäntilanteensa kuuntelemiseen.

Retriittiin voi tulla myös kysymysten, epävarmuuden ja hengellisen etsimisen kanssa. Uskoa ei tarvitse osata eikä hiljaisuudessa tarvitse onnistua.

Retriitin yksinkertainen kutsu on pysähtyä.

Usein kysyttyä hiljaisuuden retriitistä

Mitä retriitissä tapahtuu?

Retriitin alussa osallistujat johdatellaan yhdessä hiljaisuuteen. Sen jälkeen puhumisesta pidättäydytään retriitin ajan yhteisiä rukoushetkiä, ohjausta ja muita sovittuja tilanteita lukuun ottamatta.

Päivässä on tavallisesti muutamia yhteisiä hetkiä, kuten aamu-, päivä- ja iltarukous, virikepuhe tai meditaatio sekä valmiit ateriat. Retriittiin kuulua yleensä myös ehtoollisjumalanpalvelus.

Muu aika on omaa aikaa. Retriitin ohjelma on tarkoituksella väljä, jotta hiljaisuudelle, levähtämiselle tai luonnossa kulkemiselle jää tilaa.

Millaista hiljaisuus on käytännössä?

Hiljaisuudessa ei keskustella muiden osallistujien kanssa esimerkiksi aterioilla, käytävillä tai ulkoillessa. Myös puhelimen ja muiden digitaalisten laitteiden käyttö jätetään yleensä tauolle.

Aluksi puhumattomuus voi tuntua oudolta. Pian moni huomaa, kuinka paljon energiaa tavallinen sosiaalinen kanssakäyminen vie. Kun ei tarvitse keskustella, esitellä itseään tai reagoida jatkuvasti ympäristöön, huomio voi vähitellen siirtyä siihen, mitä itsessä ja ympärillä tapahtuu.

Hiljaisuudessa saa kuitenkin olla aivan tavallisesti tavallinen ihminen. Ei tarvitse näyttää hartaalta eikä yrittää ajatella erityisen syvällisiä ajatuksia. Voi nukkua, kävellä metsässä, katsella maisemaa tai istua kaikessa rauhassa kahvikupin äärellä.

Voinko tulla, vaikka en ole varma uskostani?

Kyllä. Retriittiin voi tulla myös etsijänä, epäilijänä tai silloin, kun oma suhde kristilliseen uskoon on epäselvä.

Hiljaisuuden retriitti on kristillinen: sen rukoukset, Raamatun tekstit ja jumalanpalveluselämä nousevat kristillisestä perinteestä. Osallistujalta ei kuitenkaan edellytetä tietynlaista hengellistä kokemusta tai varmuutta omasta uskosta.

Retriitissä saa kuunnella myös omia kysymyksiään. Niihin ei tarvitse löytää vastauksia retriitin aikana.

Pitääkö osata rukoilla tai meditoida?

Ei tarvitse. Yhteiset rukoushetket ohjataan, ja niihin voi osallistua omalla tavallaan.

Hiljainen rukous voi yksinkertaisimmillaan olla läsnäoloa Jumalan edessä. Jos sanoja ei löydy, niitä ei tarvitse keksiä.

Entä jos hiljaa oleminen tuntuu vaikealta?

Se on aivan mahdollista. Arjen jatkuvan puheen, tekemisen ja ärsykkeiden jälkeen hiljaisuus voi tuntua aluksi levottomalta. Mieleen voi nousta ajatuksia, tunteita tai asioita, joille tavallisessa arjessa ei ole ollut tilaa.

Retriitin päivärytmi, yhteiset rukoushetket ja ohjaajien läsnäolo tukevat hiljaisuuteen asettumista. Tarvittaessa ohjaajan kanssa voi myös keskustella luottamuksellisesti.

Hiljaisuudessa ei tarvitse ”onnistua”. Hiljaisuutta ei tarvitse suorittaa.

Miten valmistaudun ensimmäiseen retriittiin?

Erityistä hengellistä valmistautumista ei tarvita. Retriittiin kannattaa tulla mahdollisimman avoimin mielin ja ilman suuria odotuksia siitä, mitä siellä pitäisi tapahtua.

Käytännössä mukaan tarvitaan tavalliset henkilökohtaiset tavarat sekä vuodenajan mukaiset vaatteet ja kengät ulkoilua varten. Retriitin järjestäjä kertoo etukäteen tarkemmin, mitä juuri kyseiseen retriittiin kannattaa ottaa mukaan. Saat ennen retriittiä retriittikirjeen, joka nykyisin tulee pääasiassa sähköpostitse.

Puhelimen ja muun digitaalisen viestinnän voi valmistautua jättämään retriitin ajaksi sivuun. Läheisille voi kertoa etukäteen olevansa muutaman päivän tavoittamattomissa. Läheisille voi tarvittaessa antaa retriitin ohjaajan yhteystiedot yhteydenottoja varten.

Ehkä tärkein valmistautuminen on antaa itselleen lupa tulla sellaisena kuin on, väsyneenä tai levollisena, kysymysten kanssa tai ilman niitä.

Hiljaisuus saa tulla omassa tahdissaan.