Accessibility Tools

Skip to main content

Kirjoituksia

Tälle sivulle kokoamme blogeja, kolumneja ja artikkeleita – myös tekstejä vailla luokittelua –hengellisyydestä, elettävän ajan ilmiöistä, havainnoista ja löydöistä.

Kaikkein pienin rukous

Miten pienillä asioilla Jumalaa kannattaa vaivata?

Rukoussunnuntain evankeliumi 2025: Joh. 16:23–33

Mikä on pienin rukous, jonka takia kannattaa rukoille? Entä kaikkein suurin rukousaihe? Muistatko lapsuudestasi, millaisten asioiden puolesta silloin rukoilit? Onko jotain muuttunut lapsuuden jälkeen rukousaiheidesi osalta?

Kristillinen perinne ei anna yhtä vastausta siihen, minkä kokoisten aiheiden vuoksi kannattaa rukoilla. Ehkä vihjettä voi hakea käskyistä.

Juutalaiset oppineet tekivät eron kahdenlaisten käskyjen välillä: suurten (”painavien” käskyjen) ja pienten (”kevyiden käskyjen”) välillä. He opettivat, että niin suuret kuin pienet kin käskyt olivat sitovia. Parhaana esimerkkinä pienistä käskyistä pidettiin tätä: ”Jos kulkiessasi näet puussa tai maassa linnunpesän, jossa on poikaset tai munat sekä emo makaamassa niiden päällä, älä ota emoa poikasineen, vaan päästä emo lentoon, ennen kuin viet poikaset. Kun noudatat Herran käskyjä, menestyt ja saat elää kauan”, 5. Ms 22:6–7 .

Suurimman käskyn vastakohtana, suurena käskynä pidettiin tätä: ”Kunnioita isääsi ja äitiäsi, niin kuin Herra, sinun Jumalasi, on sinua käskenyt, että saisit elää kauan ja menestyisit siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa”, 5. Ms 5:16 .

Rabbi Abba ben Kahana kirjoittaa näistä kahdesta käskystä 200-luvun lopulla jKr: ”Kirjoituksissa molemmat käskyt tehdään samanarvoisiksi. Pienin käsky koskee emolinnun ajamista pois ja suurin koskee vanhempien kunnioittamista, molempiin liittyy lupaus: ’että saisit elää kauan.’”

Toinen oppinut puolestaan totesi, että jos lupaus menestyksestä ja pitkästä elämästä liittyy pienimpään käskyyn, miten paljon ennemmin se liittyy myös lain suurimpiin käskyihin.

Muinaisille oppineille laki lintuemosta opetti ennen kaikkea kaksi asiaa: Jumalalle kaikki lain käskyt ovat tärkeitä. Kun Jumala pitää huolen pienistä linnuista, miten paljon tärkeämpi on ihminen. Sanottiin jopa: ”älköön mikään Hänen luomansa asia maailmassa olko Israelille vaille lakia, sellaiset kuten kyntäminen, kylväminen, korjuu ja puinti, taikinan alustaminen, lihan syöminen, teurastaminen ja linnunpesä – kaikkia näitä koskee käsky, osoituksensa siitä, miten Jumala on kiinnostunut kaikkein yksinkertaisimmistakin asioista.”

Ajatus Jumalan huolenpidosta, joka kattaa koko kattaa koko todellisuuden sen pienimmistä suurimpiin asioihin, tahtoi kuitenkin tallautua hyödyttömään väittelyyn. Yksi sanoi että käsky koski vain villejä lintuja, ei kotieläimiä, sillä laki sanoo: ”Jos kulkiessasi –.” ¬Toinen väitti, että laki ei koske saastaisia lintuja. Kolmannen mielestä laki ei koskenut pesän yläpuolella lepattavaa emoa, vaan vain sellaista, jonka siivet koskettavat pesää.

Oli kiistaa siitäkin, koskiko laki sellaista tarhattua lintua, joka oli päätetty uhrata temppelille. Tapahtui niinkin, että eräs isä lähetti poikansa hakemaan talon katolla olevasta pesästä poikaset. Poika kiipesi katolle, otti poikaset, mutta putosi katolta palatessaan ja kuoli. Piti miettiä, miten hänen kohdallaan toteutui lupaus pitkästä iästä ja menestyksestä.

Rukoussunnuntaina meillä on edessämme Ylösnousseen Kristuksen sana: ”Totisesti, totisesti: mitä ikinä te pyydätte Isältä minun nimessäni, sen hän antaa teille. Tähän asti te ette ole pyytäneet mitään minun nimessäni. Pyytäkää, niin te saatte, ja teidän ilonne on täydellinen.”

Monessa perheessä ja ystäväjoukossa perustetaan nykyään keskinäiseen yhteydenpitoon viestittelyryhmä, Whatsapp tai joku vastaava. Viestit ovat useimmiten lyhyitä, ehkä pelkkiä emoijeita, kuvamerkkejä. Mutta lyhyinäkin ne kertovat tarpeesta ja halusta pitää yhteyttä, vaihtaa kuulumisia, kertoa uutisia, riidellä, sopia, kertoa iloista ja suruista. Kun Jeesus kehottaa tänään rukoilemaan Isää, hän rohkaisee meitä Jumalan perheväen keskinäiseen, välittömään ja luottavaiseen vuorovaikutukseen, kaikissa elämän asioissa. Rukous on Jumalan perheväen viestittelyä. Viestit kulkevat myös elämän katvealueilta.

Kehotukseen rukoilla Isää liittyvät suuret lupaukset. Mutta käykö tässä kuin muinaisille oppineille: sitä alkaa mielessään arvioida, millaisessa tilanteessa kannattaa rukoilla, miksi johonkin rukoukseen ei juuri nyt vastata, milloin vastaus tulee ehkä myöhemmin, miksi vastaus tuli toiselle, mutta ei toiselle. Evankeliumin sanat rohkaisevat tänään rukoukseen kaikenlaisissa asioissa. Pienissä ja suurissa, kevyissä ja raskaissa asioissa tulee Kristuksen lupaukseen luottaen käydä rukoilemaan ja luottaa siihen, että kaikkeen rukoukseen sisältyy salattu siunaus.

Samalla muistamme, että silloinkin, kun oma rukous on heikkoa, apostoli Paavalin opetuksen mukaan Pyhä Henki rukoilee meissä sanattomin huokauksin Jumalan puoleen: ” Myös Henki auttaa meitä, jotka olemme heikkoja. Emmehän tiedä, miten meidän tulisi rukoilla, että rukoilisimme oikein. Henki itse kuitenkin puhuu meidän puolestamme sanattomin huokauksin”, Room. 8:26

Jos rukouksemme on käynyt vaisuksi, on monta hyvää syytä elpyä taas uudelleen rukoilemaan. Teemme sen nyt ensin, ylistämällä kolmiyhteistä Jumalaa uskontunnustuksen sanoin: